Siikaselvitys vuodelta 2010 valmistunut

Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää vuoden 2010 aikana siikaan kohdistuvan verkkopyynnin kannattavuutta sekä sen sivusaaliina saatavien lajien osuutta Näsijärvellä. Siika on ollut Näsijärveen istutettavista arvokaloista kannattavin laji takaisin saatavuudeltaan mitattuna.

>> lue koko selvitys (pdf)

Näsijärven muikkututkimus 2010

Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien toimittamien tietojen perusteella sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittamien velvoitetarkkailututkimusten avulla. Tutkimuksella haluttiin selvittää muikkukannan ikä- ja kokorakennetta vuonna 2010 ja sen perusteella tehdä johtopäätöksiä mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

Kuhan (Sander lucioperca) kasvu ja luontainen lisääntyminen Näsijärvellä

Näsijärven kalastusalue käynnisti vuonna 2000 selvitystyön kuhan lisääntymisestä ja kasvusta Näsijärvellä. Voimassa olleen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti Näsijärvellä oli suositus välttää kuhan istuttamista vuosina 2001 ja 2002. Tarkoitus oli selvittää kuhan luontaista lisääntymistä, jotta istutusmääriä voitaisiin tulevaisuudessa kenties vähentää ja ohjata varoja muihin kalavedenhoitotoimiin. 

Selvityksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että kuha lisääntyy Näsijärvessä luontaisesti ja lisääntyminen on jopa alueellisesti merkittävää. Oletettujen luontaisesti syntyneiden vuosiluokkien 2001 ja 2002 esiintyminen aineistossa erityisesti vuosina 2007 ja 2008 oli selkäaluekohtaisine eroineenkin huomattavaa. Luontaisesti karuun vedenlaatuun nähden Näsijärvessä on hyvä ja vakaa kuhakanta.

>> lue koko selvitys

Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2014

Näsijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2014 on valmistunut. Se on hyväksytty kalastusalueen vuosikokouksessa 20.3.2010.

>> lue käyttö- ja hoitosuunnitelma

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpito vuosina 2006-2008

Koljonselällä on viime vuosina toiminut 6-8 kirjanpitokalastajaa ja Vankavedellä 3 kalastajaa. Vaihtuvuus on ollut melko vähäistä. Vuoden 2008 huonon jäätalven vuoksi talven kalastus jäi normaalia vähäisemmäksi. Muikku ja kuha olivat kummallakin selkäalueella kirjanpitokalastajien pyydetyimmät saalislajit. Haukea ja lahnaa saatiin myös mainittavasti. Siian osuus saaliista oli selvästi suurempi Koljonselällä.

>> lue koko raportti

Kalastus vähenee ravustus lisääntyy (tiedote 31.12.2008)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vuosittain tekemän tutkimuksen mukaan Näsiselällä kalastaa noin 1100 henkilöä, joista puolet kalastaa kalastusalueen vieheluvalla ja puolet osaskuntien tai kaupungin luvilla. Näsiselän kokonaissaalis oli vuonna 2007 noin 35 000 kg. Yleisimmät saalislajit ovat kuha, ahven, hauki ja muikku. Verkkokalastus on 15 vuoden aikana vähentynyt ja vapakalastus lisääntynyt, mikä näkyy saaliin jakaantumisessa. Vapakalastajien osuus on järvilohi- ja taimensaaliista 2/3-osaa ja kuhastakin puolet. Ravustus on lisääntynyt koko Näsijärven alueella viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pelkästään Tampereen kaupungin vesialueiden rapusaalis oli vuonna 2007 lähes 60 000 täplärapua.

>> lue koko tiedote

Osakaskuntien yhdistämistä tuetaan

Uudistettu kiinteistön muodostamislaki antaa mahdollisuuden osakaskuntien yhdistämiseen. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos on tehnyt tarjouksen osakaskuntien yhdistämisestä kiinteään hintaan. 1000 euron enimmäishintaan voidaan yhdistää 2-10 vesialuetta. Hinta on voimassa toistaiseksi.

Etenkin pienten vesialueiden kannattaa harkita yhdistämistä, joka helpottaa yhteistyötä sekä vähentävät hallintoa ja hoitokustannuksia. Isompien osakaskuntien myötä omaisuuden käyttöarvo nousee ja kalastusmahdollisuudet lisääntyvät.

>> lue lisää

Järvitaimenen ja järvilohen alamitat muuttuneet

Kalastusalue on kokouksessaan 18. pnä maaliskuuta vuonna 2006 päättänyt muuttaa seuraavien kalalajien alamittaa Näsijärvella aikaisempaa suuremmaksi:

• Järvitaimen     45 cm
• Järvilohi           45 cm

Alamitta mitataan kuonon kärjestä yhteenpuristetun pyrstön päähän. Alamittainen järvitaimen tai -lohi on viipymättä vapautettava mahdollisimman hellävaraisesti. Kaikkien kalastajien on pyrittävä välttämään sellaisia pyyntivälineitä, joihin alamittaiset kalat helposti jäävät tai tarttuvat. Myös sellaisilla alueilla, joilla tiettynä aikana esiintyy runsaasti alamittaisia istukkaita, esim. istutuspaikkojen läheisyydessä, on pyyntiä vältettävä.

Istutukset vuonna 2006

Kalastusalue on istuttanut yhdessä Virtain ja Ruovesi-Kuoreveden kalastusalueiden kanssa Carlin-merkittyjä 3-vuotiaita järvilohia. Näsijärven osuus oli 525 kpl.

Kalastusalue on myös istuttanut 3-vuotiaita järvitaimenia n. 3000 kpl ja Padustaipaleen osakaskunta n. 1000 kpl samassa istutuserässä. Useat osakaskunnat tulevat lisäksi istuttamaan järvitaimenia Näsijärveen.

Kalastusalue istuttaa syksyllä kuhia ja siikoja. Kumpaakin lajia istutetaan 5000 eurolla Näsijärveen.

Myös Tampereen kaupunki istuttaa kansalaisadressin toimesta järvilohta yhteensä 10 000 eurolla.

Istutukset suoritetaan aina tasaisesti eri selkäalueiden kesken

Muuta toimintaa vuonna 2006

Kalastusalue on mukana 27.5 veneilykauden avajaisissa Mustassalahdessa klo 12-18 välisenä aikana. Kalastusalue osallistuu myös 27.5-28.5. keskustorilla pidettäviin Kalamarkkinoihin.

Tammerkosken yläosan järvitaimenten viihtyvyyttä ja lisääntymisalueita tutkitaan kesä-heinäkuulla Mältinrannan läheisyydessä. Kosken pohjaa luodataan sukeltajien avulla ja kalastoa selvitetään koekalastuksin.

Kalastusalue kunnostaa avovesikauden aikana veneenlaskupaikkoja ja rakentaa mahdollisesti uusiakin.