1. Johdanto

Voimassaolevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Näsijärveen ei saanut istuttaa kuhanpoikasia vuosina 2001 ja 2002. Istutuspannan tavoitteena on selvittää kuhan luontaisen lisääntymisen määrää, jotta istutusmääriä voitaisiin tulevaisuudessa pienentää ja siirtää säästyneet varat muiden lajien hyväksi. Selvitystyössä käynnistettiin koko järveä kattava kalastustiedustelu, mikä teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman Näsijärven eteläosan velvoitetarkkailun yhteydessä vuodelta 2002. Kuhan kasvun ja pyynnin kohteina olevien ikäluokkien selvittämiseksi kerätään vuosittain suomunäytteitä. Viimeistään vuosien 2007-08 aineistossa voidaan arvioida luontaisesti lisääntyneiden kalojen osuutta, kun ne ovat pyydettävissä mm. 45 mm silmäharvuisilla verkoilla.

2. Aineisto

Tutkimuksen aineisto kerättiin kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä Koljonselältä ja Vankavedeltä. Suurin osa aineistosta on pyydetty talvella 2003, jolloin uutta kasvua ei ole vielä muodostunut. Koljonselän kuhat pyydettiin 40-80 mm:n ja Vankaveden 40-60 mm:n silmäkoon verkoilla. Vankaveden aineistossa oli 9 kpl muikkuverkoilla pyydettyjä näytteitä. Näytteitä oli kaikkiaan Koljonselällä 109 kpl ja Vankavedellä 108.

Näytekalojen keskipainoja on laskettu käytössä olleiden eri silmäkokoisten verkkojen kohdalla. Huomattavin ero on havaittavissa 45 mm silmäkoon verkoissa, joissa näytteiden lukumäärä on miltei sama kummallakin selkäalueella. Keskipainot antavat tässä tutkimuksessa vain viitteitä, koska kyseessä on rajallinen ja osittain valikoitu aineisto kummankin alueen kuhasaaliista.

Näytekalojen keskipainot eri silmäkoon verkoilla pyydettynä.

Silmäkoko mm	17	18	40	45	50	55	60	70	80
Koljonselkä			600	591	1041	930	2060	2565	3269
Vankavesi	484	115	552	827	493		1925

3. Ikäjakauma

Kalojen ikä määritettiin suomuista. Ennen määritystä suomut prässättiin polykarbonaattilevylle määrityksen helpottamiseksi. Vankavedellä näytekuhat olivat pääasiassa 4-6 vuotiaita. Koljonselällä kuhat jakaantuivat tasaisemmin 4-13 ikävuoden välillä johtuen käytössä olleiden verkkopyydysten laajasta silmäkokomäärästä.

Näytekalojen ikäjakauma Koljonselällä ja Vankavedellä vuonna 2003.

4. Kuhan kasvu

Kuhan kasvu määritettiin suomunäytteistä takautuvan kasvun menetelmällä. Suomuista mitattiin säteiden pituudet ja kunkin vuosirenkaan etäisyys suomun keskustasta sädettä pitkin. Suomun sädettä verrattiin suhteessa kalan pituuteen pyyntihetkellä. Kalan pituus kunakin ikävuotena laskettiin yhtälöstä, jossa kunkin vuosirenkaan etäisyyttä verrattiin suhteessa suomun säteeseen.

Määrityksessä käytettiin Fraserin ja Leen lineaarista laskentamallia (Fraser 1916, Lee 1920): L_i = S_i / S (L-c) + c

Kuhan kasvu Näsijärvellä on tasaista ja melko hidasta. Kuha saavuttaa asetuksen mukaisen 37 cm mitan nipin napin 5-vuotiaana, kun vertailuna käytetyllä Vanajanselällä se on kasvanut saman ikäisenä viisi senttiä pidemmäksi. Kalastusalueen nykyisen suosituksen mukaisen 40 cm alamitan se saavuttaa vasta 6-vuotiaana. Vankaveden kuhat ovat kasvaneet ensimmäisten viiden vuoden ajan Koljonselän kuhia nopeammin. Kasvun kehitykseen vaikuttanee Vankaveden näytteissä 4-vuotiaiden runsas osuus. Niistä ovat vain parhaimmin kasvaneet yksilöt jääneet verkkopyydyksiin ja nostavat siten keskiarvoja.

Kuhan kasvu Näsijärvellä vuonna 2003 (takautuvan kasvun määritys).

5. Vuosiluokkien kasvu

Kuhan eri vuosiluokat kasvavat enemmän tai vähemmän toisistaan poiketen. Sitä ei erota niin selvästi, kun keskiarvoissa ovat mukana kaikki ikäluokat. Suurin vaikutus kasvuun on veden lämpötilalla. Myös kannan vahvuus ja vallitseva ravintotilanne vaikuttavat. Tutkimuksessa eriteltiin näytteissä runsaimmin esiintyneet ikäluokat. Ne olivat Koljonselällä 1995-99 ja Vankavedellä 1997-99 vuosiluokat.

 Eri vuosiluokkien keskimääräiset pituudet (mm) Koljonselällä ja Vankavedellä vuonna 2003 (taannehtivan kasvun määritys).

Koljonselkä
ikävuosi	1	2	3	4	5	6	7	8
1999	81	139	235	343
1998	72	148	232	316	404
1997	76	139	235	320	402	485
1996	76	165	237	323	388	455	508
1995	73	125	209	277	361	431	500	557
Vankavesi
2001	80	164
1999	89	173	268	351
1998	74	158	250	330	393
1997	75	139	240	322	394	456

Vuoden 1999 vuosiluokka erottuu selvästi Vankaveden näytteissä. Vuosiluokan keskipituudet tullevat jatkossa pienentymään, kun näytteisiin tulevat mukaan huonommin kasvaneet yksilöt.

6. Ikäluokat

Taannehtivan kasvun määrityksessä voidaan laskea kalojen eri ikävuosien pituudet, mutta painojen laskeminen on mahdotonta. Painoja voidaan järvikohtaisesti arvioida pituuden mukaan riittävän tarkasti punnittujen aineistojen turvin. Tutkimuksessa laskettiin eri ikäluokkien pituuksien ja painojen keskiarvoja niistä kaloista, jotka oli pyydetty talvella ennen kasvukauden alkua. Muutoin mukana olisivat olleet kesän verran muuta ikäluokkaansa edellä olleet yksilöt.

 Eri-ikäisten kuhien keskipituudet ja -painot vuonna 2003.

	Koljonselkä		Vankavesi
ikävuosi	pituus (mm)	paino (g)	pituus (mm)	paino (g)
4	345	362	358	444
5	414	614	403	651
6	485	1034	456	919
7	508	1280	485	1070
8	557	1790	577	1983
9	327	2392
10	606	2311
11	665	3000
12	679	3221
13	689	3240

Vankaveden näytteissä oli mukana 9 kpl pääosin muikkuverkoilla saatuja 2+ -vuotiaita kuhia. Kalat ovat syntyneet vuonna 2001, joka oli ensimmäinen kahden vuoden istutuspannasta. Vankavedellä ei tuolloin istutettu kuhanpoikasia ja on todennäköistä, että kalat ovat peräisin luontaisesta kannasta.

7. Yhteenveto

Tutkimusaineisto kerättiin totuttuun tapaan kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Koljonselällä näytekuhia pyydettiin useammalla eri verkon silmäharvuuksilla kuin Vankavedellä. Koljonselän kuhien ikäjakauma oli siten odotetun leveä. Vankavedeltä saatiin poikkeuksellisen isoa kuhaa 45 mm. silmäkoon verkoilla. Vuonna 2000 syntynyttä ikäluokkaa ei esiintynyt tutkimusaineistossa.

Kuhan kasvu on takautuvan määrityksen mukaan kummallakin alueella tasaista ja melko hidasta. Koljonselän kuhan kasvussa ei ole tapahtunut vuoteen 2002 verrattuna juurikaan muutosta. Keskipituuksia nostavat Vankavedellä vuonna 1999 syntyneen ikäluokan nopeimmin kasvaneet yksilöt, joita oli aineistossa peräti 36 %.

Vankaveden aineistossa oli 9 kpl muikkuverkoilla saatuja vuoden 2001 ikäluokan yksilöitä. Istutustilastojen perusteella niiden voidaan olettaa olevan peräisin järven omasta poikastuotannosta.

Laatinut: iktyonomi Markku Nieminen