Näsijärven kalastusalueen kuhatutkimus

1. Johdanto

Voimassaolevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Näsijärveen ei saanut istuttaa kuhanpoikasia vuosina 2001 ja 2002. Istutuspannan tavoitteena on selvittää kuhan luontaisen lisääntymisen määrää, jotta istutusmääriä voitaisiin tulevaisuudessa pienentää ja siirtää säästyneet varat muiden lajien hyväksi. Selvitystyössä käynnistettiin koko järveä kattava kalastustiedustelu, mikä teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman Näsijärven eteläosan velvoitetarkkailun yhteydessä vuodelta 2002. Kuhan kasvun ja pyynnin kohteina olevien ikäluokkien selvittämiseksi kerätään vuosittain suomunäytteitä. Viimeistään vuosien 2007-08 aineistossa voidaan arvioida luontaisesti lisääntyneiden kalojen osuutta, kun ne ovat pyydettävissä mm. 45 mm silmäharvuisilla verkoilla.

2. Aineisto

Tutkimuksen aineisto kerättiin kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä Koljonselältä ja Vankavedeltä. Suurin osa aineistosta on pyydetty talvella 2003, jolloin uutta kasvua ei ole vielä muodostunut. Koljonselän kuhat pyydettiin 40-80 mm:n ja Vankaveden 40-60 mm:n silmäkoon verkoilla. Vankaveden aineistossa oli 9 kpl muikkuverkoilla pyydettyjä näytteitä. Näytteitä oli kaikkiaan Koljonselällä 109 kpl ja Vankavedellä 108.

Näytekalojen keskipainoja on laskettu käytössä olleiden eri silmäkokoisten verkkojen kohdalla. Huomattavin ero on havaittavissa 45 mm silmäkoon verkoissa, joissa näytteiden lukumäärä on miltei sama kummallakin selkäalueella. Keskipainot antavat tässä tutkimuksessa vain viitteitä, koska kyseessä on rajallinen ja osittain valikoitu aineisto kummankin alueen kuhasaaliista.

Näytekalojen keskipainot eri silmäkoon verkoilla pyydettynä.

Silmäkoko mm 17 18 40 45 50 55 60 70 80
Koljonselkä 600 591 1041 930 2060 2565 3269
Vankavesi 484 115 552 827 493 1925

3. Ikäjakauma

Kalojen ikä määritettiin suomuista. Ennen määritystä suomut prässättiin polykarbonaattilevylle määrityksen helpottamiseksi. Vankavedellä näytekuhat olivat pääasiassa 4-6 vuotiaita. Koljonselällä kuhat jakaantuivat tasaisemmin 4-13 ikävuoden välillä johtuen käytössä olleiden verkkopyydysten laajasta silmäkokomäärästä.

Näytekalojen ikäjakauma Koljonselällä ja Vankavedellä vuonna 2003.

4. Kuhan kasvu

Kuhan kasvu määritettiin suomunäytteistä takautuvan kasvun menetelmällä. Suomuista mitattiin säteiden pituudet ja kunkin vuosirenkaan etäisyys suomun keskustasta sädettä pitkin. Suomun sädettä verrattiin suhteessa kalan pituuteen pyyntihetkellä. Kalan pituus kunakin ikävuotena laskettiin yhtälöstä, jossa kunkin vuosirenkaan etäisyyttä verrattiin suhteessa suomun säteeseen.

Määrityksessä käytettiin Fraserin ja Leen lineaarista laskentamallia (Fraser 1916, Lee 1920): Li = Si / S (L-c) + c

jossa
L on kalan pituus
Li on kalan pituus iässä i
S on kalan suomun säde
Si on kalan suomun säde iässä i
Vakion c arvona käytettiin 44:ää (Ruuhijärvi et. al. 1996

Kuhan kasvu Näsijärvellä on tasaista ja melko hidasta. Kuha saavuttaa asetuksen mukaisen 37 cm mitan nipin napin 5-vuotiaana, kun vertailuna käytetyllä Vanajanselällä se on kasvanut saman ikäisenä viisi senttiä pidemmäksi. Kalastusalueen nykyisen suosituksen mukaisen 40 cm alamitan se saavuttaa vasta 6-vuotiaana. Vankaveden kuhat ovat kasvaneet ensimmäisten viiden vuoden ajan Koljonselän kuhia nopeammin. Kasvun kehitykseen vaikuttanee Vankaveden näytteissä 4-vuotiaiden runsas osuus. Niistä ovat vain parhaimmin kasvaneet yksilöt jääneet verkkopyydyksiin ja nostavat siten keskiarvoja.

Kuhan kasvu Näsijärvellä vuonna 2003 (takautuvan kasvun määritys).

5. Vuosiluokkien kasvu

Kuhan eri vuosiluokat kasvavat enemmän tai vähemmän toisistaan poiketen. Sitä ei erota niin selvästi, kun keskiarvoissa ovat mukana kaikki ikäluokat. Suurin vaikutus kasvuun on veden lämpötilalla. Myös kannan vahvuus ja vallitseva ravintotilanne vaikuttavat. Tutkimuksessa eriteltiin näytteissä runsaimmin esiintyneet ikäluokat. Ne olivat Koljonselällä 1995-99 ja Vankavedellä 1997-99 vuosiluokat.

 Eri vuosiluokkien keskimääräiset pituudet (mm) Koljonselällä ja Vankavedellä vuonna 2003 (taannehtivan kasvun määritys).

Koljonselkä
ikävuosi 1 2 3 4 5 6 7 8
1999 81 139 235 343
1998 72 148 232 316 404
1997 76 139 235 320 402 485
1996 76 165 237 323 388 455 508
1995 73 125 209 277 361 431 500 557
Vankavesi
2001 80 164
1999 89 173 268 351
1998 74 158 250 330 393
1997 75 139 240 322 394 456

Vuoden 1999 vuosiluokka erottuu selvästi Vankaveden näytteissä. Vuosiluokan keskipituudet tullevat jatkossa pienentymään, kun näytteisiin tulevat mukaan huonommin kasvaneet yksilöt.

6. Ikäluokat

Taannehtivan kasvun määrityksessä voidaan laskea kalojen eri ikävuosien pituudet, mutta painojen laskeminen on mahdotonta. Painoja voidaan järvikohtaisesti arvioida pituuden mukaan riittävän tarkasti punnittujen aineistojen turvin. Tutkimuksessa laskettiin eri ikäluokkien pituuksien ja painojen keskiarvoja niistä kaloista, jotka oli pyydetty talvella ennen kasvukauden alkua. Muutoin mukana olisivat olleet kesän verran muuta ikäluokkaansa edellä olleet yksilöt.

 Eri-ikäisten kuhien keskipituudet ja -painot vuonna 2003.

Koljonselkä

Vankavesi

ikävuosi pituus (mm)

paino (g)

pituus (mm) paino (g)
4 345 362 358 444
5 414 614 403 651
6 485 1034 456 919
7 508 1280 485 1070
8 557 1790 577 1983
9 327 2392
10 606 2311
11 665 3000
12 679 3221
13 689 3240

Vankaveden näytteissä oli mukana 9 kpl pääosin muikkuverkoilla saatuja 2+ -vuotiaita kuhia. Kalat ovat syntyneet vuonna 2001, joka oli ensimmäinen kahden vuoden istutuspannasta. Vankavedellä ei tuolloin istutettu kuhanpoikasia ja on todennäköistä, että kalat ovat peräisin luontaisesta kannasta.

7. Yhteenveto

Tutkimusaineisto kerättiin totuttuun tapaan kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Koljonselällä näytekuhia pyydettiin useammalla eri verkon silmäharvuuksilla kuin Vankavedellä. Koljonselän kuhien ikäjakauma oli siten odotetun leveä. Vankavedeltä saatiin poikkeuksellisen isoa kuhaa 45 mm. silmäkoon verkoilla. Vuonna 2000 syntynyttä ikäluokkaa ei esiintynyt tutkimusaineistossa.

Kuhan kasvu on takautuvan määrityksen mukaan kummallakin alueella tasaista ja melko hidasta. Koljonselän kuhan kasvussa ei ole tapahtunut vuoteen 2002 verrattuna juurikaan muutosta. Keskipituuksia nostavat Vankavedellä vuonna 1999 syntyneen ikäluokan nopeimmin kasvaneet yksilöt, joita oli aineistossa peräti 36 %.

Vankaveden aineistossa oli 9 kpl muikkuverkoilla saatuja vuoden 2001 ikäluokan yksilöitä. Istutustilastojen perusteella niiden voidaan olettaa olevan peräisin järven omasta poikastuotannosta.

Laatinut: iktyonomi Markku Nieminen