Näsijärven kalastusalueen kuhatutkimus vuonna 2004

1. Johdanto

Voimassaolevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Näsijärveen ei saanut istuttaa kuhanpoikasia vuosina 2001 ja 2002. Istutuspannan tavoitteena on selvittää kuhan luontaisen lisääntymisen määrää, jotta istutusmääriä voitaisiin tulevaisuudessa pienentää ja siirtää säästyneet varat muiden lajien hyväksi. Selvitystyössä käynnistettiin koko järveä kattava kalastustiedustelu, mikä teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman Näsijärven eteläosan velvoitetarkkailun yhteydessä vuodelta 2002. Kuhan kasvun ja pyynnin kohteina olevien ikäluokkien selvittämiseksi kerätään vuosittain suomunäytteitä. Viimeistään vuosien 2007-08 aineistossa voidaan arvioida luontaisesti lisääntyneiden kalojen osuutta, kun ne ovat pyydettävissä mm. 45 mm silmäharvuisilla verkoilla.

2. Aineisto

Tutkimuksen aineisto kerättiin Koljonselän ja Vankaveden osalta kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Tutkimus laajennettiin nyt ensimmäistä kertaa Näsiselän alueelle, jonka aineiston toimitti paikallinen ammattikalastaja. Näytekalat pyydettiin pääosin talvi- ja kevätkaudella, jolloin uutta kasvua ei ollut syntynyt. Näsiselän kuhat pyydettiin pääosin 40 mm:n (40-50 mm), Koljonselän 42-60 mm:n (40-80 mm) ja Vankaveden näytteet 40-45 mm:n (40-55 mm) silmäharvuisilla verkoilla.

Näytekalojen keskipainoja on laskettu käytössä olleiden eri silmäkokoisten verkkojen kohdalla. Eri alueiden vertailussa kattavin aineisto on 40 ja 45 mm:n silmäharvuisten verkkojen kohdalla. Koljonselällä myös suurempisilmäisten verkkojen saaliskuhien keskipainot kuvaavat hyvin ko. verkkojen pyyntikokoa.

Näytekalojen keskipainot eri silmäkoon verkoilla pyydettynä.

Silmäkoko mm 40 42 43 45 50 55 60 70 80
Näsiselkä 457 604 683 3970
Koljonselkä 445 489 670 892 1807 1607 1950 3340
Vankavesi 579 990 705 250 1403

3. Ikäjakauma

Kalojen ikä määritettiin suomuista. Ennen määritystä suomut prässättiin polykarbonaattilevylle määrityksen helpottamiseksi. Vankavedellä näytekuhat olivat pääasiassa 5-vuotiaita, Koljonselällä 5-7- ja Näsiselällä 4-6-vuotiaita. Suurisilmäisten (>60 mm) verkkojen käyttö selittää vanhempien yksilöiden  oosuudet Koljonselän näytteissä.

Näytekalojen ikäjakauma Koljonselällä ja Vankavedellä vuonna 2004.

4. Kuhan kasvu

Kuhan kasvu määritettiin suomunäytteistä takautuvan kasvun menetelmällä. Suomuista mitattiin säteiden pituudet ja kunkin vuosirenkaan etäisyys suomun keskustasta sädettä pitkin. Suomun sädettä verrattiin suhteessa kalan pituuteen pyyntihetkellä. Kalan pituus kunakin ikävuotena laskettiin yhtälöstä, jossa kunkin vuosirenkaan etäisyyttä verrattiin suhteessa suomun säteeseen.

Määrityksessä käytettiin Fraserin ja Leen lineaarista laskentamallia (Fraser 1916, Lee 1920): Li = Si / S (L-c) + c

jossa
L on kalan pituus
Li on kalan pituus iässä i
S on kalan suomun säde
Si on kalan suomun säde iässä i
Vakion c arvona käytettiin 44:ää (Ruuhijärvi et. al. 1996

Kuhan kasvu Näsijärvellä on tasaista ja melko hidasta. Kuha saavuttaa asetuksen mukaisen 37 cm mitan nipin napin 5-vuotiaana, kun vertailuna käytetyllä Vanajanselällä se on kasvanut saman ikäisenä viisi senttiä pidemmäksi. Kalastusalueen nykyisen suosituksen mukaisen 40 cm alamitan se saavuttaa vasta 6-vuotiaana. Vankaveden kuhat ovat kasvaneet ensimmäisten viiden vuoden ajan Koljonselän kuhia nopeammin.

Kuhan kasvu Näsijärvellä vuonna 2004 (takautuvan kasvun määritys).

Eri ikävuosien keskimääräisiä pituuksia Näsijärvellä vuosina 2001-2004.

ikävuosi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
Vankavesi
2001 76 139 227 304 358 418 478 541 589 610
2003 80 158 253 335 391 451 489 544 498 535 560
2004 88 162 254 335 395 429 501 560
Koljonselkä
2002 76 142 225 309 378 442 498 562 592 634 670 691
2003 74 138 221 305 379 440 482 535 578 609 645 679 689
2004 81 144 239 330 402 449 523 565 610 651 666 706 705
Näsiselkä
2004 75 126 216 311 371 386 401 468 528 591 638 686 715
Vanajanselkä
2002 105 176 286 345 429 476

5. Vuosiluokkien kasvu

Kuhan eri vuosiluokat kasvavat enemmän tai vähemmän toisistaan poiketen. Suurin vaikutus kasvuun on veden lämpötila. Myös kannan vahvuus ja vallitseva ravintotilanne vaikuttavat. Tutkimuksessa eriteltiin näytteissä runsaimmin esiintyneet ikäluokat. Vuosiluokat 1998-2000 olivat parhaiten edustettuina kullakin alueella. Koljonselällä esiintyi myös nuoria (2001-2002) yksilöitä, jotka ovat syntyneet istutuspannan aikana.

 Eri vuosiluokkien (1997-2002) keskimääräiset pituudet (mm) Näsijärvellä vuonna 2004 (taannehtivan kasvun määritys).

ikävuosi

Vankavesi 1 2 3 4 5 6 7
2000 91 174 270 318
1999 92 168 264 346 403
1998 71 143 229 309 371 421
1997 73 150 254 333 399 454 502
Koljonselkä
2002 92 151
2001 73 150 209
2000 73 156 275 352
1999 88 150 251 357 420
1998 77 132 205 296 384 437
1997 78 143 239 321 403 483 536
Näsiselkä
2000 77 150 273 352
1999 77 122 215 323 391
1998 64 95 138 222 323 389

6. Ikäluokkien keskipituudet ja -painot

Taannehtivan kasvun määrityksessä voidaan laskea kalojen eri ikävuosien pituudet, mutta painojen laskeminen on mahdotonta. Painoja voidaan järvikohtaisesti arvioida pituuden mukaan riittävän tarkasti punnittujen aineistojen turvin. Tutkimuksessa laskettiin eri ikäluokkien pituuksien ja painojen keskiarvoja niistä kaloista, jotka oli pyydetty talvella ennen kasvukauden alkua (lähes kaikki).

 Eri-ikäisten kuhien keskipituudet ja -painot Näsijärvellä vuonna 2004.

Näsiselkä Koljonselkä Vankavesi
ikävuosi pituus paino pituus paino pituus  paino
(mm) (g) (mm) (g) (mm) (g)
4 352 408 352 372 318 348
5 391 561 420 656 403 660
6 389 527 437 755 400 653
7 536 1444 502 1288
8 560 1800 560 1700
9 588 2029
10 687 3330
11 657 2652
12 718 4090
13 730 4500 705 3600

Koljonselän 5- ja 6-vuotiaat kuhat olivat kooltaan suurimmat. Kokoon vaikuttaa osaltaan käytettyjen verkkojen silmäkoko.

7. Yhteenveto

Tutkimusaineisto kerättiin entiseen tapaan kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Koljonselällä aineistossa olleita kuhia pyydettiin useamman silmäkoon verkoilla. Koljonselän kuhien ikäjakauma oli siten odotetun leveä. Vuoden 2003 tutkimuksen aineistosta puuttunutta, 2000-vuonna syntynyttä ikäluokkaa esiintyi runsaimmin Näsiselän näytteissä.

Kuhan kasvu Näsijärvellä on takautuvan määrityksen mukaan tasaista ja melko hidasta. Koljonselällä kasvu on hieman parantunut vuoteen 2003 verrattuna. Näsiselällä kasvu on selvästi muita alueita hitaampaa, mikä saattaa johtua näytekalojen pyynnistä pienempisilmäisillä verkoilla.

Koljonselän aineistossa oli runsaat 30 kpl muikkuverkoista saatuja pienempikokoisia kuhia. Ne ovat ikänsä perusteella vuosien 2001-2002 luontaista tuotantoa. Ko. vuosina järjestetyn istutuspannan aikana koko Näsijärven alueelle istutettiin TE-keskuksen tilastojen mukaan ainoastaan muutama tuhat kesänvanhaa kuhanpoikasta.

Laatinut: iktyonomi Markku Nieminen