Näsijärven kalastusalueen kuhatutkimus vuonna 2005

1. Johdanto

Voimassaolevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Näsijärveen ei saanut istuttaa kuhanpoikasia vuosina 2001 ja 2002. Istutuspannan tavoitteena on selvittää kuhan luontaisen lisääntymisen määrää, jotta istutusmääriä voitaisiin tulevaisuudessa pienentää ja siirtää säästyneet varat muiden lajien hyväksi. Selvitystyössä käynnistettiin koko järveä kattava kalastustiedustelu, mikä teetettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman Näsijärven eteläosan velvoitetarkkailun yhteydessä vuodelta 2002. Kuhan kasvun ja pyynnin kohteina olevien ikäluokkien selvittämiseksi kerätään vuosittain suomunäytteitä. Viimeistään vuosien 2007 ja 2008 aineistojen perusteella voidaan arvioida luontaisesti lisääntyneiden kalojen osuutta, kun ne ovat pyydettävissä 45-55 mm:n silmäkokoisilla verkoilla.

2. Aineisto

Tutkimuksen aineisto kerättiin Koljonselän ja Vankaveden osalta kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Näsiselän näytteet saatiin paikalliselta ammattikalastajalta. Koljonselän ja Vankaveden näytekalat pyydettiin pääosin talvikaudella ja Näsiselän näytteet myöhäissyksyllä. Näsiselän kuhat pyydettiin pääosin 45 mm:n (40-50 mm), Koljonselän 43-60 mm:n (40-90 mm) ja Vankaveden näytteet 45 mm:n (40-60 mm) silmäkokoisilla verkoilla. Vankaveden ja Koljonselän näytteissä oli mukana myös muikkuverkoilla pyydettyjä pienikokoisia näytekuhia. Kaikkiaan Näsiselän kuhia oli 68 kpl, Koljonselän 151 kpl ja Vankaveden 99 kpl.

Näytekalojen keskipainoja on laskettu käytössä olleiden eri silmäkokoisten verkkojen kohdalla. Eri alueiden vertailussa kattavin aineisto on 45 mm:n silmäkokoisten verkkojen kohdalla. Koljonselällä myös harvempien silmäkokojen saaliskuhien keskipainot kuvaavat hyvin ko. verkkojen pyyntikokoa.

Näytekalojen keskipainot eri silmäkoon verkoilla pyydettyinä vuonna 2005.

Silmäkoko mm 40 43 45 50 55 60 70 80 90
Näsiselkä 485 585 739 806 1490
Koljonselkä 683 736 975 1358 1406 2983 3556 4450
Vankavesi 470 695 820 1061 1914

3. Ikäjakauma

Kalojen ikä määritettiin suomuista. Ennen määritystä suomut prässättiin polykarbonaattilevylle määrityksen helpottamiseksi. Vankavedellä näytekuhat olivat pääasiassa 6-vuotiaita, Koljonselällä 6-7- ja Näsiselällä 4-6-vuotiaita. Suurisilmäisten (>60 mm) verkkojen käyttö selittää vanhempien yksilöiden osuudet Koljonselän näytteissä. Näsiselän näytteistä n. puolet oli vuonna 2001 syntyneitä, viiden kasvukauden saavuttaneita kuhia, jotka mitä ilmeisimmin ovat järven omaa poikastuotantoa.

Näytekalojen ikäjakauma Näsijärvellä vuonna 2005.

4. Kuhan kasvu

Kuhan kasvu määritettiin suomunäytteistä takautuvan kasvun menetelmällä. Suomuista mitattiin säteiden pituudet ja kunkin vuosirenkaan etäisyys suomun keskustasta sädettä pitkin. Suomun sädettä verrattiin suhteessa kalan pituuteen pyyntihetkellä. Kalan pituus kunakin ikävuotena laskettiin yhtälöstä, jossa kunkin vuosirenkaan etäisyyttä verrattiin suhteessa suomun säteeseen.

Määrityksessä käytettiin Fraserin ja Leen lineaarista laskentamallia (Fraser 1916, Lee 1920): Li = Si / S (L-c) + c

jossa
L on kalan pituus
Li on kalan pituus iässä i
S on kalan suomun säde
Si on kalan suomun säde iässä i
Vakion c arvona käytettiin 44:ää (Ruuhijärvi et. al. 1996)

Kuhan kasvu Näsijärvellä on tasaista ja melko hidasta ja se saavuttaa asetuksen mukaisen 37 cm:n pituuden nipin napin 5-vuotiaana, kun vertailuna käytetyllä Vanajanselällä se on kasvanut saman ikäisenä viitisen senttiä pidemmäksi. Kalastusalueen nykyisen suosituksen mukaisen 40 cm:n alamitan se saavuttaa keskimäärin 6-vuotiaana. Vankaveden ja Näsiselän kuhat ovat kasvaneet ensimmäisten kolmen vuoden ajan Koljonselän kuhia hieman nopeammin.

Kuhan kasvu Näsijärvellä vuonna 2005 (takautuvan kasvun määritys).

Kuhan keskimääräisiä pituuksia Näsijärvellä vuosina 2001-2005 (takautuvan kasvun määritys).

ikävuosi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
Vankavesi
2001 76 139 227 304 358 418 478 541 589 610
2003 80 158 253 335 391 451 489 544 498 535 560
2004 88 162 254 335 395 429 501 560
2005 88 157 243 316 366 420 498 565 615 635 656 647 656
Koljonselkä
2002 76 142 225 309 378 442 498 562 592 634 670 691
2003 74 138 221 305 379 440 482 535 578 609 645 679 689
2004 81 144 239 330 402 449 523 565 610 651 666 706 705
2005 79 136 222 315 387 451 496 565 610 646 678 713 731
Näsiselkä
2004 75 126 216 311 371 386 401 468 528 591 638 686 715
2005 79 157 231 307 363 412
Vanajanselkä
2004 104 220 324 379 436 495 508

5. Yhteenveto

Tutkimusaineisto kerättiin entiseen tapaan kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Koljonselällä aineistossa olleita kuhia pyydettiin tavallista suuremman silmäkoon verkoilla ja kuhien ikäjakauma oli siellä odotetun leveä.

Myöhäissyksyllä pyydetyistä Näsiselän kuhista lähes puolet oli vuonna 2001 syntynyttä ikäluokkaa, jotka mitä ilmeisemmin ovat järven omaa poikastuotantoa. Ko. vuotena koko järvialtaan alueelle istutettiin TE-keskuksen tilastojen mukaan vain muutamia tuhansia kesänvanhoja kuhanpoikasia.

Kuhan kasvu Näsijärvellä on takautuvan määrityksen mukaan tasaista ja melko hidasta etenkin ensimmäisten ikävuosien aikana. Koljonselällä ja Vankavedellä oli kasvu hieman hitaampaa vuoteen 2004 verrattuna. Näsiselän kasvu oli sen sijaan kohentunut.

Laatinut: iktyonomi Markku Nieminen