| Seurantatutkimukset Näsijärven kalastusalueen
alueella
1. Näsijärven muikkututkimus 2010
Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen
saaliskirjanpitäjien toimittamien tietojen perusteella sekä
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittamien
velvoitetarkkailututkimusten avulla. Tutkimuksella haluttiin
selvittää muikkukannan ikä- ja kokorakennetta vuonna 2010 ja
sen perusteella tehdä johtopäätöksiä mahdollisia
jatkotutkimuksia varten.
2. Kuhan (Sander lucioperca) kasvu ja luontainen
lisääntyminen Näsijärvellä
Näsijärven kalastusalue käynnisti vuonna 2000
selvitystyön kuhan lisääntymisestä ja kasvusta
Näsijärvellä. Voimassa olleen käyttö- ja hoitosuunnitelman
mukaisesti Näsijärvellä oli suositus välttää kuhan
istuttamista vuosina 2001 ja 2002. Tarkoitus oli selvittää
kuhan luontaista lisääntymistä, jotta istutusmääriä
voitaisiin tulevaisuudessa kenties vähentää ja ohjata varoja
muihin kalavedenhoitotoimiin.
Selvityksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että kuha
lisääntyy Näsijärvessä luontaisesti ja lisääntyminen on
jopa alueellisesti merkittävää. Oletettujen luontaisesti
syntyneiden vuosiluokkien 2001 ja 2002 esiintyminen aineistossa
erityisesti vuosina 2007 ja 2008 oli selkäaluekohtaisine
eroineenkin huomattavaa. Luontaisesti karuun vedenlaatuun
nähden Näsijärvessä on hyvä ja vakaa kuhakanta.
3. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008
Näsijärven kalastusalue päätti Tammerkosken vuoden 2006
sähkökalastusten jälkeen jatkaa Näsijärveen laskevien
virtavesien tutkimuksia. Vuoden 2007 syyskuussa selvitettiin
taimenen mahdollista esiintymistä Ylöjärven kunnan alueella
Vahantajoessa ja Myllypurossa. Syyskuussa 2008 tutkittiin
Näsijärven länsipuolella sijaitsevien, Viitapohjan alueella
virtaavien ja Näsijärveen laskevien purojen kalastoa
sähkökalastuksin.
Kohteiksi valittiin 4 koealaa, kaksi Pulesjärvestä
Paarlahden Sisaruspohjaan laskevasta virtavedestä, yksi
Paarlahden perään laskevasta Peräjoesta sekä yksi koeala
Hankajärvestä laskevasta Myllyjoesta. Peräjoesta ja
Myllyjoesta tiedettiin saadun taimenia, joista ainakin Peräjoen
taimenten otaksuttiin nousseen Paarlahdesta.
Koko hanke vuodesta 2006 alkaen on tehty pääosin Hämeen
TE-keskuksen myöntämillä harkinnanvaraisilla rahoituksilla.
Sähkökalastukset Viitapohjassa suorittivat kalastusmestari
Markku Nieminen Koemäenjoen vesistön
vesiensuojeluyhdistyksestä sekä kalastusalueen hallituksesta
puheenjohtaja Erkki Ala-Paavola ja Miikka Mäkinen.
4. Tammerkosken taimenenpoiskasselvitys
Näsijärven kalastusalue selvitti yhdessä Kokemäenjoen
vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa Tammerkosken taimenen
poikasten olemassaoloa heinä-lokakuussa vuonna 2006. Selvitys
sai aloituskipinänsä, kun kevään 2005 Venekauden avajaisissa
Mustalahdessa pidetyissä nuorten onkikilpailuissa epäiltiin
saadun kaksi reilun kymmenen sentin pituista taimenen poikasta.
Koska kyseisen kokoisia taimenen poikasia ei tiettävästi ole
järveen istutettu, voitiin niiden otaksua olevan peräisin
Tammerkosken omasta tuotannosta. Selvityksellä haluttiin saada
selville mahdollisesti koskessa olevien poikasten määrää
sekä kosken kelpoisuus taimenen lisääntymisalueena ja
poikasten elinalueena.
5. Saaliskirjanpito kalakantojen tilan arvioinnissa Saaliskirjanpidon
käyttö kalakantojen tilan arvioinnissa perustuu kirjanpidosta
laskettavien yksikkösaaliiden seurantaan. Yksikkösaalis kuvaa
kalakantojen tilaa ja muutoksia parhaimmin, kun
saaliskirjanpidon aikana pyydystettävyys (kalastustavat +
pyydysten tehokkuus) pysyy mahdollisimman samankaltaisena
vuodesta toiseen. Edustavuutta lisää kirjanpitokalastajien
vähäinen vaihtuvuus pitkällä aikavälillä.
Koljonselällä on viime vuosina toiminut 6-8
kirjanpitokalastajaa ja Vankavedellä 3 kalastajaa. Vaihtuvuus
on ollut melko vähäistä. Vuoden 2008 huonon jäätalven
vuoksi talven kalastus jäi normaalia vähäisemmäksi. Muikku
ja kuha olivat kummallakin selkäalueella kirjanpitokalastajien
pyydetyimmät saalislajit. Haukea ja lahnaa saatiin myös
mainittavasti. Siian osuus saaliista oli selvästi suurempi
Koljonselällä.
6. Kuha- ja siikatutkimukset
Näsijärven kalastusalueella tutkitaan kuhan ja siian kasvua
ja tuotantoa. Uusin kuhatutkimus on vuodelta 2007 ja
siikatutkimus vuodelta 2010.
|