Näsijärven kalastusalueen siikatutkimus vuonna 2003

1. Johdanto

Näsijärven kalastusalueen voimassa olevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti siikaistutusten tuloksellisuutta seurataan kahden vuoden välein tehtävillä ikä- ja kasvumäärityksillä. Tutkimusten kohteina ovat Vankaveden ja Koljonselän siiat, joista määritetään vuosittainen kasvu taannehtivasti sekä lajikoostumus siivilähampaiden lukumäärän perusteella. Näsiselän siikoja tutkitaan vuosittain velvoitetarkkailuna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta.

Vuonna 2003 siikaistutuksia pyrittiin välttämään luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi. Siian iän ja kasvun määrityksillä on jatkossa keskeinen merkitys tuloksia tarkasteltaessa. Tuloksia voidaan hyödyntää istukkaiden lajikkeita ja istutusmääriä suunniteltaessa.

2. Aineisto

Tutkimuksen aineisto kerättiin alueen saaliskirjanpitäjiltä. Koljonselältä näytekaloja saatiin 79 kpl, joista 60 laskettiin siivilähampaat. Vankaveden aineisto käsitti 99 näytettä ja kaikista saatiin siivilähammaslukema. Koljonselän siiat pyydettiin Vertuun nokan ja Taulasalon lähistöltä ja Vankaveden kalat Kapeen edustalta. Kalojen suomuista määritettiin ikä ja taannehtiva kasvu. Määrityksen helpottamiseksi suomut prässättiin polykarbonaattilevylle.

Siikanäytteiden ikäjakauma Koljonselällä ja Vankavedellä vuonna 2003.

Koljonselän aineistossa oli eniten 6- ja 7-vuotiaita kaloja. Vankaveden siioista reilu kolmannes oli 5-vuotiaita kaloja. Puolet Koljonselän kaloista pyydettiin 40 mm silmäharvuisilla verkoilla ja vastaavasti Vankavedellä kaksi kolmannesta.

3. Lajikoostumus

Näsijärven siikaistutuksissa on pääosin käytetty planktonsiikaa, jonka siivilähampaiden lukumäärä on vaihdellut 45 ja runsaan 60 välillä. Näsijärvessä on esiintynyt myös siikarotua, jolla on ollut siivilähampaita 30-40 kappaletta. Sitä on kutsuttu murokkaaksi ja sen tiedetään aiemmin lisääntyneen luontaisesti. Niitä on esiintynyt vähäisesti myös kalastusalueen siikatutkimuksissa, mutta niiden istutustiedoista ei ole saatu täyttä varmuutta.

Tutkimuksen siiat olivat kummallakin selkäalueella pääosin planktonsiikoja. Koljonselän siioista vain viisi oli "murokkaaksi" luokiteltavia ja Vankavedellä kaksi.

Siikojen siivilähammasjakauma Koljonselällä vuonna 2003.

 

Siikojen siivilähammasjakauma Vankavedellä vuonna 2003.

4. Näytekalojen painon ja iän suhde verkon silmäkokoon

Kalastuksen ja käytettävien verkkojen silmäkokojen säätelyssä tärkeä tekijä on havainnoida saaliin koon ja iän suhde verkon silmäkokoon. Aineistosta laskettiin siikojen painon ja iän jakaantuminen eri silmäkokojen suhteen. Vankavedellä siiat pyydettiin lähes pelkästään 40 ja 45 mm:n silmäharvuisilla verkoilla. Koljonselällä siikoja saatiin myös 43 mm:n ja 50 mm:n silmäharvuisilla verkoilla. Kalojen painoissa oli selvästi eroavaisuutta, mihin saattaa vaikuttaa osittain punnitustarkkuus. Sen sijaan kalojen iän suhteen erot olivat marginaaliset (Vankavedellä 50 mm:n silmäkoolla vain yksi siika).

Siikojen painon ja iän suhde verkkojen silmäkokoon Näsijärvellä vuonna 2003.

40 mm 43 mm 45 mm 50 mm
paino g ikä v paino g ikä v paino g ikä v paino g ikä v
Koljonselkä 304 6,0 401 6,0 444 6,8 590 8,0
Vankavesi 387 5,7 500 6,8 550 6,0

5. Siikojen kasvu

Kalastusalueen tutkimuksissa siikojen kasvu on määritetty vuodesta 1995 lähtien taannehtivasti. Suomuista on laskettu kunkin vuosirenkaan säde suhteessa suomun säteeseen ja kalan pituuteen. Taannehtivan kasvun laskentakaavassa on käytetty Päijänteen siialle laskettua kasvukerrointa. Kerroin (exponentti b) on tarpeen, koska suomupeitteen muodostuminen alkaa yleensä kalan ollessa parin sentin mittainen.

Määrityksessä käytetyn taannehtivan kasvun kaava: Ln = (Sn / S)b x L

jossa
L on kalan pituus pyyntihetkellä
Ln on kalan pituus iässä n
S on kalan suomun säde
Sn on suomun säde n:een vuosirenkaaseen
b Päijänteen siialle määritetty arvo 0,563
(P. Valkeajärvi, suull.tiedonanto)

Näsijärvellä Koljonselän ja Vankaveden siikojen kasvuerot olivat marginaaliset. Koljonselän siiat kasvoivat nuorina paremmin, mutta vanhempina vuorostaan Vankaveden siiat olivat kasvussa hitusen edellä.

 

Siian kasvu Näsijärven Koljonselällä ja Vankavedellä vuonna 2003.

Eri-ikäisten siikojen pituuksien keskiarvoja Näsijärvellä vuosina 1925-2003. Vuosien 1925 ja 1985 tiedot ovat peräisin kirjallisuudesta. (*taannehtivan kasvun määritys)

ikävuosi 2-v. 3-v. 4-v. 5-v. 6-v. 7-v. 8-v. 9-v.
Näsijärvi -25 222 266 300 322 353
Näsijärvi -85 292 311 346 371 400
Koljonselkä -89 311 323 348 380 410 449
Koljonselkä -90 315 289 320 336 365 374
Koljonselkä -92 268 318 346 356
Koljonselkä -93 312 296 318 320 359 351
Koljonselkä -95* 202 255 291 317 329 325 334 362
Koljonselkä -97* 211 264 300 331 349 363 480 497
Koljonselkä -99* 208 265 310 344 355 366 384 437
Koljonselkä -02* 210 269 305 340 371 376 388
Koljonselkä -03* 188 230 262 292 321 341 347 366
Vankavesi -93 298 311 334 350 376 370
Vankavesi -95* 179 228 276 314 321 318 331
Vankavesi -97* 193 244 280 303 322 336 350
Vankavesi -99* 185 240 283 320 326 329 317 323
Vankavesi -01* 180 232 272 307 327 322 318 308
Vankavesi -03* 172 221 262 299 322 348 358 370

Koljonselän siikojen kasvu on heikentynyt selvästi vuoteen 2002 verrattuna. Taantumista on tapahtunut kaikkien ikävuosien kohdalla. Vankavedellä kasvu on hidastunut vain hieman ja vanhimmat yksilöt ovat kasvaneet aikaisempia tutkimusvuosia paremmin. Näsijärven siikojen kasvu on keskimäärin melko hidasta, mutta karuille ja suurille reittivesistöille tyypillistä.

6. Yhteenveto

Näsijärven siikojen vallitseva rotu on planktonsiika. Muutama prosentti siioista on vaellus- tai järvisiikatyyppiä, jota on kutsuttu murokkaaksi.

Siikaa kannattaa pyytää edelleen 40-45 mm:n silmäkoon verkoilla. Silmäkoko 40 mm pyytää keskimäärin 6-vuotiaita ja 45 mm:n verkko lähes 7-vuotiaita siikoja.

Siikojen kasvu on yllättävästi hidastunut Koljonselällä. Yllättävintä on sen muutos kaikkien ikäluokkien kohdalla. Vankavedellä vanhemmat yksilöt ovat sen sijaan parantaneet kasvuaan.

Laatinut: iktyonomi Markku Nieminen